Kolmannen sektorin toimintaedellytysten kaventuminen

Kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle

Verottaja on ohjeistamalla ja koulutuksella pyrkinyt yhdenmukaistamaan ja tasapuolistamaan yhdistysten ja säätiöiden verotuskäytäntöä. Veroneuvontaa on myös lisätty. Tästä huolimatta yhdistysten ja säätiöiden toimijat ovat kokeneet yllätyksiä verottajan tulkittua uudelleen niiden toimintaa siten, että aiemmin yleishyödyllisenä verovapaa toiminta onkin elinkeinotoimintana veronalaista. Kun meneillään on myös palkkatukea koskevan lain muuttaminen, monet kolmannen sektorin toimijat ovat huolissaan siitä, kuinka niiden mahdollisuudet jatkaa työtään säilyvät tuettujen työntekijöiden saamisen hankaloituessa.

Kolmannen sektorin tarjoamilla palveluilla ja työtilaisuuksilla on erittäin merkittävä rooli kokonaisuudessaan organisaatioiden palvelutuotannon näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa kolmannen sektorin työ- ja elinkeinohallinnolle tuottamien palveluiden ja järjestettyjen työtilaisuuksien vaikutuksista (Työ ja yrittäjyys 13/2010) todetaan, että kolmannen sektorin palkkatukityövoimalla tarjoamat palvelut täydentävät ja paikkaavat monessa suhteessa julkisen palvelutuotannon aukkoja. Palveluiden poisjääminen saattaisi jättää merkittävän resurssiaukon vanhustenhuoltoon, koulu- ja nuorisotoimeen, sosiaalitoimeen sekä kunnallisiin ympäristöpalveluihin.

Osa kolmannen sektorin toiminnasta, joka nyt tulkitaan elinkeinotoiminnaksi, on tehokkuus- ja katevaatimuksiltaan huomattavasti alhaisempaa kuin varsinainen yritystoiminta. Tästä johtuen kolmas sektori pystyy tarjoamaan töitä vaikeasti muualla työllistyville. Palkkatuki ja verotuksellisesti edullinen asema ovat mahdollistaneet sen, että on pystytty tarjoamaan palveluja, joille ei elinkeinotoimintana ole todellisia markkinoita.

Hallitusohjelmaan on kirjattu aatteellisten, yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittäminen. Ohjelmassa todetaan myös, että järjestöjen mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa parannetaan. Toistaiseksi on vaikuttanut siltä, että kehittäminen merkitsee lähinnä kolmannen sektorin toimintaedellytyksien kaventamista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka hallitus aikoo tukea yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja kuinka hallitus aikoo paikata aukon palvelujen tarjonnassa, kun kolmannen sektorin toimijat vähenevät?

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010
Tarja Tallqvist /kd